Kouluikäisten lasten ylipainoisuus – vähätelty ja erittäin huolestuttava ilmiö

Suomessa 1980-luvulla ylipainoisia ja lihavia poikia oli 21 % ja tyttöjä 17 %. Nyt vastaavat luvut ovat 26 % ja 21 %. Kouluikäisistä lapsista siis jo joka neljäs on ylipainoinen.

Kouluikäisten ylipaino, vähäinen liikunta-aktiivisuus sekä heikentyneet motoriset taidot puhuttavat sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lasten ja nuorten lihavuus on viime vuosikymmeninä lisääntynyt huomattavasti, ja se on saanut maailmanlaajuisesti jo epidemian mittasuhteet.

Lasten lihavuus ilmiönä

Jatkuva painonnousu ja poikkeavuudet määritellyistä keskiarvoista viittaavat lapsen lihomiseen tai mahdollinen lihavuusongelma on ennustettavissa. Lasten ja nuorten lihominen on tapahtunut etenkin perusaktiivisuuden vähentymisen ja passiivisen elämäntyylin yhteisvaikutuksesta. Voidaan perustellusti esittää, että fyysisen aktiivisuuden muutoksilla on merkittävä rooli lasten ylipainossa.

Lihavuuden ennaltaehkäisy ei välttämättä aina toimi. Lihavuuden olemassaoloon herätään (jos herätään) usein siinä vaiheessa, jolloin ongelma on jo käsillä. Lapsen lihavuutta voidaan kuitenkin hoitaa tällaisessakin tilanteessa tehokkaasti. Hoito vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä koko perheeltä.

Perheessä vallitseva kiire toimii yhtenä tärkeänä laukaisevana tekijänä lihavuuden kehittymiselle. Vanhemmat eivät välttämättä ehdi kokata kunnollista ruokaa, jolloin turvaudutaan epäterveellisiin eineksiin. Kiire tuo mukanaan myös epäsäännöllisen ateriarytmin, minkä vaikutuksesta lapsi syö usein yli energiantarpeensa. Ravintotekijöiden lisäksi lapsi saattaa pelailla puhelimella tai tabletilla lähes koko vapaa-aikansa, jolloin päivittäinen suositeltu ruutuaika (2h) ylittyy reilusti. Ruutuajan todellista määrää usein vähätellään. Nykyään on toki olemassa useita fyysistä aktiivisuutta lisääviä pelejä, mutta tällaiset pelit eivät voi toimia ainoana liikuntana lapsen kohdalla.

Jokaiselle vanhemmalle olisi tärkeää tiedostaa lapsen ylipainoisuudelle altistavat tekijät, tuntea riskit sekä muuttaa perheen elintavat sellaisiksi, joiden avulla lapsen lihominen tulevaisuudessa voidaan estää.

Useita riskejä, joilla on vaikutusta pitkälle tulevaisuuteen

Lihavuuden terveyshaitat perustuvat etenkin viskeraalisen eli sisäelimiä ympäröivän rasvan kertymisestä vatsaonteloon, ja sen myötä insuliiniresistenssin sekä valtimotautien riskien kehittymisestä. Uusimpien tutkimusten mukaan jo kolmasosalla ylipainoisista lapsista on havaittu erilaisia valtimotautien riskitekijöitä. Lisäksi metabolisen oireyhtymän (MBO) riskit ovat hyvin nähtävissä.

Fyysisten terveysriskien lisäksi on todettu lapsen lihavuuden heikentävän elämänlaatua, mikä saattaa altistaa eriasteisille mielenterveysongelmille ja ahdistuneisuudelle. Tyypillisiä ongelmia ovat kaverisuhteiden solmimisen vaikeus, itseluottamuksen puute ja häpeän tunne. Lihavat lapset, etenkin tytöt, joutuvat usein kiusaamisen kohteiksi sekä kohtaavat sosiaalista eristäytyneisyyttä. Huono itsetunto ja epäonnistunut minäkuva saattavat heijastua tulevaisuuteen aiheuttaen lisää ongelmia elämän eri osa-alueilla.

Lapsi liikkuu_ ylipaino

Hoito

Lapsen ja perheen elintapojen muuttaminen toimii hoidon kivijalkana. Elintapojen muuttaminen on käyttäytymismallien muuttamista, mikä voi viedä aikaa useita kuukausia. Erityisen tärkeää olisi lisätä liikuntaa suunnitellusti lapsen ja koko perheen viikko-ohjelmaan. Päivittäinen liikunta on terveellistä ja lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä. Lapsen motoristen taitojen ja hermoston kehittymisen kannalta erilaisissa ympäristöissä liikkuminen olisi suotavaa. Liikkumisen avulla lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan.

Fyysisen aktiivisuuden perussuositukset kertovat, millaista liikuntaa kasvun ja kehityksen turvaamiseen tarvitaan. Suositukset kuvaavat terveyden kannalta riittävän liikunnan vähimmäismäärää, ja luonnollisesti suositusta enemmän liikkumalla saavutetaan myös enemmän terveyshyötyjä. Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulisi liikkua monipuolisesti päivittäin 1–2 tuntia. Liikkumisen lisäksi yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulisi välttää.

Liikunnan suunnitelmallinen lisääminen on useiden tutkimusten perusteella toimiva ja turvallinen hoitokeino lapsen painonhallinnassa. Tutkimusten mukaan erityisen tehokkaaksi liikuntamuodoksi painonhallinnan suhteen on todettu korkeaintensiteettiharjoittelu. Tällaisella harjoittelulla on selkeitä kehon painoa vähentäviä sekä kehonkoostumusta parantavia vaikutuksia.

Korkeaintensiteettiharjoittelu voi käytännössä olla esimerkiksi tehokasta ulkopelien pelaamista, tai vaikkapa juoksemista – yhdessä vanhempien kanssa.

 

 

Kirjoittaja on LeWell Oy:n hyvinvointivalmentaja ja todistustaan odetteleva tuleva Fysioterapeutti Lauri Pentinmäki

Blogi perustuu marraskuussa 2016 valmistuneeseen kirjoittajan  ja Jukka Koiviston JAMK Fysioterapian koulutusohjelman opintäytetyöhön:

Liikkumalla terveeksi: Liikuntainterventioiden vaikutus kouluikäisten ylipainoisten lasten (6-12v.) painonhallinnassa

Lähteet:

De Araujo, A. C. C., Roschel, H., Picanço, A. R., do Prado, D. M. L., Villares, S. M. F., de Sa Pinto, A. L. & Gualano, B. 2012. Similar health benefits of endurance and high-intensity interval training in obese children. PloS one, 7(8), e42747.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto N.d. Lapsen liikunta.http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/lapsen-liikunta/

Mustajoki, P. 2016. Lasten ja nuorten lihavuus. Kustannus Oy Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00443

Pedrosa, C., Oliveira, B. M. P. M., Albuquerque, I., Simões-Pereira, C., Vaz-de-Almeida, M. D. & Correia, F. 2011. Markers of metabolic syndrome in obese children before and after 1-year lifestyle intervention program. European journal of nutrition, 50(6), 391-400.

Pietiläinen, K., Mustajoki, P. & Borg, P. 2015. Lihavuus. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä 2013. Lihavuus (lapset). Käypä hoito. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50034#refs

Toikkanen, U. 2014. Ylipaino ja lihavuus ovat lisääntyneet maailmassa. Lääkärilehti.

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=14842/type=1

UKK-instituutti 2008. Fyysisen aktiivisuuden suositus 7–18-vuotiaille. http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/1477-Fyysisen_aktiivisuuden_suositus_kouluikaisille.pdf